Tämä pieni tyttö lopetti koulunkäynnin, koska hän oli syvästi epävarma nenänsä muodosta. Jokainen päivä tuntui hänestä painajaiselta, sillä hän tiesi, että luokkatoverit tuijottaisivat, kuiskisivat ja joskus jopa nauraisivat hänen selkänsä takana. Se, mikä olisi pitänyt olla normaali lapsuus, täyttyi pelosta, ahdistuksesta ja surusta. Sen sijaan, että hän olisi nauttinut koulusta, saanut ystäviä ja oppinut uusia asioita, hän vietti suurimman osan ajastaan piiloutuen ja vältellen ihmisiä, toivoen, ettei kukaan huomaisi häntä.

Hänen vanhempansa näkivät, kuinka hänen itseluottamuksensa vähitellen katosi, ja se särki heidän sydämensä nähdä tyttärensä kärsivän niin paljon niin nuorena. Useiden lääkärien ja asiantuntijoiden tapaamisen jälkeen

he tekivät lopulta vaikean, mutta välttämättömän päätöksen auttaa häntä leikkauksen kautta. Vaikka hän oli vielä hyvin nuori, kävi selväksi, että kyse ei ollut pelkästään ulkonäöstä, vaan myös hänen mielenterveydestään ja tulevaisuudestaan.

Leikkaus muutti hänen nenänsä täysin, mutta tärkeämpää oli, että se muutti hänen elämänsä. Ensimmäistä kertaa hän pystyi hymyilemään vapaasti, tuntemaan itsensä varmaksi ja menemään kouluun pelotta. Muutos ei ollut pelkästään fyysinen — se oli myös emotionaalinen. Lopulta hän tunsi voivansa olla jälleen oma itsensä, ja hänen elämänsä alkoi todellakin alusta kauneimmalla mahdollisella tavalla.